Kuntien heikko taloustilanne avaa oven hybridivaikuttajalle

Publiserad 12.12.2020 – Uusi Suomi

Yksi koronapandemian hyviä puolia on, että kriiseihin varautumiseen suhtaudutaan nyt aikaisempaa vakavammin. Vielä reilu vuosi sitten otsikko “Kuntien varautuminen poikkeustilanteisiin” ei olisi kiinnostanut juuri ketään.

Koronarajoitukset ovat tehneet kuntien tarjoamat palvelut näkyviksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kirjastot ja uimahallit ovat olleet kiinni ja osa sosiaalitoimen palveluistakin on ollut suljettuna. Tutkimukset osoittavat, miten korona-aika on herättänyt ihmisissä huolta, pelkoa ja turhautumista, ja etenkin nuorilla myös tylsyyttä, tekemisen puutetta ja ahdistusta. Rajoitusten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin selviävät vasta tulevaisuudessa, mutta on selvää, että nämä kuntien palvelut ovat olemassa hyvästä syystä.

Kuntien kyky tuottaa palveluja on riippuvainen niiden taloudellisesta tilanteesta. Moni kunta oli pahoissa taloudellisissa ongelmissa jo ennen koronakriisiä. Nyt useammassa kunnanvaltuustossa pohditaan talouden sopeuttamistoimia. Osassa kuntia tilanne on jopa niin vakava, että kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely, mikä käytännössä näkyisi lähes jokaisen kuntalaisen arjessa.

Kuntien talousongelmat voivat avata ovia myös uudenlaisille uhkille. Hälyttävässä taloustilanteessa säästöjä haetaan kaikkialta ja joidenkin palvelujen kohdalla ulkoistaminen nousee vaihtoehdoksi. Tällaisesta tilanteesta voisi kiinnostua myös sellaiset tahot, joiden tavoitteena on luoda edellytyksiä hybridivaikuttamiselle. Vaikuttamaan pyrkivä osapuoli voi kehittää esimerkiksi sopimuskiistan, minkä seurauksena kärsisivät niin kunnan palvelut, talous, maine kuin asukkaatkin.

Hybridivaikuttaminen tarkoittaa laajaa keinovalikoimaa, jolla pahantahtoinen toimija pyrkii eri keinoin horjuttamaan esimerkiksi kunnan peruspalveluita, viranomaisluottamusta sekä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Vaikuttaminen kohdistetaan usein juuri heikkoihin ja haavoittuviin kohtiin, jollaisena kuntien taloustilanteen nykyhetkessä voi nähdä. Tuoreimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaankin aiheellisesti, että hybridivaikuttamisesta on tullut aiempaa suurempi turvallisuusuhka.

Kriisikunnissa alttius hybridivaikuttamiselle kasvaa ja kuntien talousahdinkoa voidaan myös käyttää hyväksi monin tavoin. Kunnat tuottavat muun muassa koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut, veden- ja lämmönjakelun, jätehuollon sekä esimerkiksi katujen kunnossapidon. Nämä ovat kaikki merkittäviä yhteiskunnan toimivuuden kannalta, ja näiden palveluiden merkitys on helpointa huomata silloin, kun ne eivät toimi. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle kunnalle hybridivaikuttaja voi myös tarjota “helppoa rahaa” tai kertoa halukkuudestaan maa-alueiden ostamiseen. Tietotekniikka ja riippuvuutemme siitä puolestaan altistaa kunnat ja kuntalaiset kyberhyökkäyksille aivan uudella tavalla.

Kukaan ei tiedä, milloin seuraava kriisi uhkaa kuntien taloutta ja palvelutuotantoa. Siksi tilanteeseen pitäisi varautua nyt mahdollisimman hyvin. Resurssit, toimintaympäristöt ja valmius vastata häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin vaihtelevat kunnittain. Avoin keskustelu asiasta on edellytys sille, että jokainen kuntapäättäjä ymmärtää edes yleisellä tasolla kuntansa varautumisen perusteet ja kuntiin kohdistuvat mahdolliset uhat.

Uhkien tunnistaminen, ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat asioita, joita ei voida koskaan jättää liian vähäiselle huomiolle. Varautuminen on viisautta. Kunnat, alueen yritykset ja yhteisöt ovat merkittäviä toimijoita häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Asiasta olisi hyvä käydä keskustelua nyt, kun aihe kerrankin saa huomiota. Kuntalaisten turvallisuudesta huolen pitäminen on yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä.

< Hemsida ⠀⠀⠀ Arkiv >

KOM MED I KAMPANJEN

Du kan stötta kampanjen på flera sätt. Jag hör gärna dina synpunkter på vilken typ av politik som behövs just nu. Du kan hjälpa också genom att vara med i praktik eller finansiellt.